Siirry pääsisältöön

ILMIÖT ja ULKONA OPPIMINEN INNOSTAVAT - ILMIÖSANASTO


Olen historian ja yhteiskuntaopin opena täällä meren äärellä kovin innostunut ulkona oppimisesta, sekä kulttuuriympäristön oppimisesta. Työnantajani ja opetushallituksen myötämielisellä avustuksella saan parhaillaan osallistua myös koulutukseen, jossa mietitään, miten tutkia oppilaiden kanssa kulttuuriperintöä. Historian ilmiöitä ovat myös ne kulttuurin jäljet, jotka näkyvät ympäristössämme. Vaikkapa pikkukaupungin vanha hirsirakennus kätkee sisäänsä monia kertomuksia kulttuurista.

Minua innostavat uudet oppimismenetelmät, joihin voi myös sisällyttää digitaitojen oppimista. Pohjana uudessakin oppimisessa pidän tieteellistä jokaisen tieteenalan uusinta tutkimusta. Mielestäni on hyvä että lukiokoulutusta kehitetään opetusministeriön toimesta paremmin korkeakouluopetukseen valmentavaksi yleissivistäväksi opiskeluvaiheeksi.

Olen vetänyt usean vuoden ajan lukiolaisilleni arkeologian kurssia, ja arkeologiassa juuri tutkitaan ihmisen rakentaman kulttuurin jäänteitä. Tutkimuskohteena on niin maisema, esineet kuin ihmisten muistot. Arkeologi käyttää sekä konkreettista kaivamista lapioilla (Learning by Doing), että teknisiä tutkimusmetodeja. Vaikkapa Lidar -satelliittien avulla tehdään keilakuvausta alueen kartoittamiseksi.

Meillä kouluilla on paljon opittavaa arkeologian monitieteisistä ja oppiainerajat ylittävistä metodeista. Arkeologi tarvitsee kemiaa, matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, historiaa. Historian alalla arkeologia on tärkeä arjen historian esille nostaja, sillä kirjoitettu historia on usein voittajien ja johtajien historiaa.

Mietin kulttuuriympäristön kurssiamme varten myös toimivinta oppimisen metodia ja sitä varten kartoitin oppimisen uusinta sanastoa. Ilmiöiden oppiminen on kirjattu opetussuunnitelmaankin, joten ilmiöpohjaiseen oppimiseen varmasti nojaan kurssilla. Ilmiöpohjainen oppiminen mahdollistaa monenlaisen oppimisen - ja innostaa oppimaan uutta.

ILMIÖSANASTO

















Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovan Oppimisen Koulu 2020 Luovan Oppimisen Koulu 2020 pyrkii osaltaan herättämään ajatuksia ja pohtimaan uuden yläkoulun ja lukion opsin tiimoilta. Olen ollut mukana kehittämässä paikallisia opseja ja prosessi on herättänyt paljon ajatuksia. Kannatan uutta opsia ja koulutuksen kehittämistä. Kehitystyössä tulee yhdistää paikalliset toimijat ja valtakunnantason kehitystyö. Kannatan sähköisen median käyttöä opetuksessa harkiten. Esimerkiksi lukioissa toteutettu sähköinen koejärjestelmä on hyvä uudistus ja mahdollistaa uusia yhteistyön metodeja keskiasteen ja korkeakoulun sekä peruskoulun ja keskiasteen koulujen välille. Koska maailma on digitaalinen, tulee oppia digikriittiseksi! Digitaalisuutta tulee kehittää ihmisen ehdoilla! Luovan Oppimisen Koulun ajattelussa olennaista on: 1. Luovuuskasvatus (Ks esim John Deweyn ajatus luovasta lapsuudesta) https://www.brainpickings.org/2016/02/11/art-as-experience-john-dewey/ 2. Ilmiöpohjaisuus ja yhdessä tapahtuva keskusteleva oppimi

Peruskoulu - valoa kohti

Koulu on majakka, johon liian moni haluaa majakanvartijaksi Kokenut peruskoulun kehittäjä Martti Hellström kirjoitti blogissaan: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa (7.9.19), että opetushallituksesta oli tullut hänelle kutsu tapaamiseen, jossa OPH toteaa, että: "Tarkoituksena on pohtia, miten voisimme vaikuttaa yleiseen mielikuvaan perus-opetuksesta ja ehkäistä perusopetusta koskevaa huolipuhetta ja lisätä toimijoiden keskinäistä luottamusta." Martti myös kyseli facebookissa, mitä kollegat ovat peruskoulusta mieltä. Opetushallituksen reaktio kertoo aidosta huolesta peruskoulun tilasta Suomessa. Opettajien ääni hukkuu usein median ja hallinnon vuoropuheluun, joten päätin peruskoulun ja lukion kokeneena opettajana kirjoittaa aiheesta tämän pohtivan blogitekstin. Loimme 1970-luvulla hienon järjestelmän, jossa jokainen lapsi ja nuori saa käydä yhdeksän vuotta erinomaista koulua korkeasti koulutettujen luokan- ja aineenopettajien johdolla. Suomalainen peruskoulu on edelleen m