Kuopiossa wanhaa ja uutta kaswatusta etsimässä

Luovaa oppimista

Open hiihtoviikko on pyörähtänyt mukavasti. Matkustelin VR:n ja Pendolinojen suosiollisella avustuksella Kuopioon ja tutustuin ammattikorkea-asteen opetukseen kansainvälisessä seminaarissa. Peda-creation -seminaarin ohessa sain tutustua poikani Ismon opinahjoon Savonia-ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeat ovat olleet huomion kohteena johtuen siitä, että koko ammatillinen opetus on mullistuksen kourissa. Viimeisin AMK:ia koskenut iso uutinen oli, että opetushallitus alkaa tukea yliopistoja ostamaan osa opetuspalveluista ammattikorkeakouluista. Tähän yliopistoissa suhtauduttiin ymmärrettävästi nihkeästi. Yliopistotkin kun ovat olleet säästöpaineiden kohteena pitkään, ja osa niistä kokee ammattikorkeakoulut rahoituksesta kilpailevina tahoina.

Viikko Savonia-ammattikorkeakoulussa vahvisti kuitenkin jo aiemmin omaksumaani käsitystä, että ammattikorkeakouluissa annetaan laadukasta ylempää ammatillista koulutusta ja alempaa korkea-asteen koulutusta useilla eri aloilla. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet saamaan modernin oppimiskäsityksen ja uudenlaiset opiskelun metodit osaksi opetusta, enkä pettynyt tässäkään suhteessa Savonian Peda-creation -päivien antiin.

Osallistuin workshoppeihin ja luennoille minua erityisesti kiinnostavien uusien kasvatusmetodien osalta. Päivien pääteemana olivat: Flipped classroom, oppimisen digitalisaatio, tiimipedagogiikka, projektiperustainen pedagogiikka, simulaatio ja siihen liittyvä debriefing opetuksessa sekä luova ja innovatiivinen pedagogiikka. Ammattikorkeakoulujen opettajat eri puolilta maailmaa kertoivat, miten olivat onnistuneet käyttämään uusia luovia opetusmetodeja opetustyössään. Seminaarin osanottajille esiteltiin käytännössä uudenlaisen oppimisen tiloja, mikä oli erityisen avartavaa. Lisäksi oli tärkeä kuulla uusinta tutkimustietoa oppimismetodien merkityksestä kasvatustieteen näkökulmasta.

Kuva 2. Upea simulaatio-opetus demonstraatio Kuopion Peda-creation päivillä. Sosiaali- ja terveystiede on kärkijoukoissa kehittämässä uutta pedagogiikkaa. Simulaatiossa mallinnetaan oikeaa tilannetta ja ohjaaja seuraa tilannetta monitorihuoneesta.

Ohessa lyhyesti oppimismetodeista

1. Flipped Classroom: jo 1980-luvulla kehitetty ajatus/ opetusmetodi siitä, että opiskelija voi myös ennen (ja jälkeen) asiantuntijavetoista kontaktiopetusta itse aktiivisesti etsiä ja tuottaa tietoa.

2. Digitalisaatio: mullistanut kasvatuksen ympäri maailmaa. Parantanut oppijälähtöisyyttä. Kriittisenä näkökulmana digitaalisuuteen voi esittää, että kaikilla kouluilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada uusimpia digitaalisia opetuslaitteita.

3. Tiimipedagogiikka: itselleni hyvin tärkeä, sillä olen kokeillut tiimipedagogiikkaa käytännössä, ja koen sen hyvin toimivana. Tiimipedagokiikka on lähellä ajatusta yhteisopettajuudesta, joka on pitkään ollut käytössä esimerkiksi Saksassa.

4. Projektipohjainen opetus: mielenkiintoinen yhteisöllinen kasvatusajatus. Oppijalähtöistä, dialogipohjaista ja projekteihin perustuvaa oppimista ryhmässä. Yksilön sijasta korostuu dialogi. Projektipohjaisella opetuksella on läheiset yhtymäkohdat myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen, sillä ilmiöitä tutkitaan usein projektien avulla – ilmiöprojekteissa.

5. Simulaatio-opetus: tämä opetusmuoto perustuu todellisuuden jäljentämiseen (=simulaatio) opetustilanteessa. Sopii erityisen hyvin moniin käytännön aineisiin. Taloustiedossa voidaan simuloida vaikkapa asuntokauppa. Lääketieteessä voidaan simuloida vaikea kirurginen leikkaus.

6. Debriefing: nostan debriefingin opetuksessa ihan omaksi kokonaisuudekseen, sillä uudistuvan arvioinnin myötä tarvitaan yhä enemmän taitoa antaa palautetta rakentavasti. Debriefingin (=uudelleenpohtiminen=suorituksen purku) perusidea on antaa oppijalle realistista mutta kannustavaa palautetta

7. Luova pedagogiikka: tämä on Luovan oppimisen koulu – blogin lempiaihe. Pedagogiikka voi olla luovaa, ja luovuus voi myös olla kasvatuksen tavoite.

Kaiken kaikkiaan hienot Peda-creation päivät Kuopiossa, jossa opin sekä hieman wanhaa, että aivan uusinta uutta pedagogiikkaa. Suomi on kulkenut pitkän matkan sadan vuoden takaisesta nykyhetkeen myös koulutuksessa! Mukana seminaarissa olleet saksalaiset, kiinalaiset, hollantilaiset, venäläiset ja norjalaiset kollegat saivat varmasti hyvän tuntuman suomalaisen AMK-koulutuksen korkeasta laadusta!